Silmien laserleikkauksiin tarvitaan laatua määrittävä standardi
Olen Jarno Ylitalo, silmätautien erikoislääkäri ja näköä parantavia laserleikkauksia päätoimisesti 14 vuotta tehnyt kirurgi. Urani aikana olen tehnyt noin 16 000 silmien laserleikkausta pääkaupunkiseudulla taittovirheleikkauksia tarjoavissa klinikoissa (Eiran sairaala, Silmäsairaala Valo, Silmäasema Silmäsairaala, Mehiläinen ja Bulevardin Klinikka).
Pitkän kokemukseni myötä olen muodostanut näkemyksen siitä, millainen toimintamalli laserleikkauksessa hyödyttäisi asiakasta eniten ja vähentäisi toimenpiteen riskejä tehokkaimmin.
Niinpä olemme laatineet aloitteen palvelustandardin kehittämiseksi, jotta asiakkaan asema parantuu peruuttamattomissa terveisiin silmiin kajoavissa silmäleikkauksissa.
Miksi silmien laserleikkauksiin tarvitaan laatustandardi?
Silmien taittovirheleikkausta harkiseva asiakas on tähän saakka ollut sellaisen viestinnän varassa, että hän on joutunut tekemään leikkauspäätöksen vailla todellista tietoa tarjolla olevan hoidon toimintamallin turvallisuudesta ja laadusta.
Ongelmana on se, että silmien laserleikkauksen lopputuloksen laadulle ei anneta todellisia takuita. Käytännössä siis luvataan vain uusintaleikkauksia tarvittaessa.
Asiakkaan on ollut vaikea saada todellista kuvaa taittovirheleikkauksen turvallisuudesta markkinointiviestinnän perusteella, sillä laatukriteerien puuttuessa markkinointi on keskittynyt lähinnä viestimään alennushinnoista ja uusista tekniikoista.
Taloudelliset seikat vaikuttavat silmien taittovirheleikkausten toimintamalleihin
Tilanteessa, jossa laserleikkauksen toimintamalli on muotoiltu tuottamaan paras mahdollinen taloudellinen tuotto, on terveen silmän laserleikkaus asiakkaalle hyppy tuntemattomaan.
Tämä ei ole asiakkaan turvallisuuden ja elämänlaadun kannalta paras mahdollinen tilanne, koska laadun kuuluisi tietenkin olla etusijalla. Asiakas ei ole kuitenkaan voinut kartoittaa tarjolla olevan palvelun laatua, koska hän ei ole alan ammattilainen, eikä pysty mitenkään arvioimaan tarjolla olevan toimintamallin riskitasoja ja sitä, millä tavalla ne voivat vaikuttaa lopputulokseen.
Asiantilan korjaamiseksi tarvitaan alan ammattilaisten laatima taittovirhekirurginen palvelustandardi, jossa näkökulma on toimintamallin parhaassa mahdollisessa laadussa.
Palvelustandardista tulee olemaan suuri hyöty silmien laserleikkausta harkitseville, koska se parantaa palvelun laatua ja turvallisuutta. On jo korkea aika kohentaa ihmisten luottamusta taittovirhekirurgiaan, sillä laserleikkausten tekniikat ovat kehittyneet äärimmäisen tarkoiksi ja toimintavarmoiksi. Palvelustandardin laatimisessa päätavoite on parantaa taittovirhekirurgisen hoidon laatua läpivalaisemalla prosessia ja edesauttamalla tilannetta, jossa palvelun tuotantomallia muokataan siten, että siinä ei ole esteitä mahdollisimman korkean laadun tuottamiseen.
Tule mukaan työryhmään kehittämään tulevaisuuden palvelua
Näen palvelustandardin hyödyt asiakkaille taittovirhekirurgiassa ja olen itse aloitteen tekijänä mukana standardia kirjoittavassa Yhteinen Toimialaliitto ry:n / Suomen Standardisoimisliiton ohjaamassa työryhmässä, joka aloittaa toimintansa 31.5.2022. Työryhmää koordinoi standardisoinnin asiantuntija Suvi Pasanen YTL:stä. (Ilmoittautumiset ja lisätiedot: puh. 050 328 5413)
Palvelustandardi ei käsittele lääketieteellistä sisältöä, jota varten on käypä hoito -suosituksia, vaan se tarkastelee asiakas-palveluntarjoaja-rajapintaan kuuluvia palvelun määreitä, kuten läpinäkyvyyttä hoitolupauksissa, hinnoissa ja vastuunottoa tuotteen sisällöstä.
Näin ollen työryhmään voi ja tulee kuulua muitakin kuin taittovirhekirurgian asiantuntijoita. Kuka tahansa, jolla on kiinnostusta palvelumuotoiluun, toimintamallien laadun kehittämiseen, bioetiikkaan tai käynnistyvän laadintatyön seurantaan, on lämpimästi tervetullut mukaan.
Jos aikasi ei riitä standardin kirjoitustyöhön osallistumiseen, mutta asia silti kiinnostaa, työryhmässä on mahdollista olla mukana pelkkänä tarkkailijajäsenä, eli ilman odotuksia aktiiviseen kirjoitustyöhön osallistumisesta.
Palvelustandardi on tietenkin asiakkaan etu, mutta myös lääkärit hyötyvät toimintamallia koskevasta standardista monin tavoin. Erityisesti siitä on hyötyä tapauksessa, jossa heidän mahdollisuutensa työskennellä asiakasta parhaiten palvelevalla toimintamallilla olisivat vaarantuneet tai se olisi tehty mahdottomaksi – esimerkiksi tilanteessa, jossa jokin toimiala olisi monopolisoitunut ja toimintamalli määritettäisiin ansaintalogiikan sanelemin ehdoin, vaihtoehtoisia työpaikkoja ei olisi, ja kilpailuvirastolla ei olisi keinoja asian hoitamiseksi asiakkaan etuja paremmin palvelevaan muotoon.
Taittovirhekirurgian tapauksessa palvelustandardin olemassaolo suojelee myös lääkärin perusoikeuksia, eli oikeutta ja velvollisuutta tuottaa asiakkaalle paras mahdollinen hoito. Siten se suojaa sekä lääkäriä että kirurgisen toiminnan kohteena olevaa henkilöä puhtaan ansaintalogiikan sanelemilta toimintamalleilta.
Jarno Ylitalo
Silmätautien erikoislääkäri, LL, FEBO
Helsingissä, 8.3.2022
KUTSU 15.2.2022
Standardisointialoite
– Laatustandardi taittovirhekirugisiin leikkauksiin
Työryhmän perustaminen
Yhteinen Toimialaliitto ry on yksi Suomen Standardisoimisliiton toimialayhteisöistä. YTL huolehtii mm. lääkinnällisiä laitteita ja terveyspalveluita koskevien standardien koordinoinnista Suomessa.
Olemme saaneet aloitteen taittovirhekirurgian laatustandardin kehittämiseksi. Aloitteessa ehdotetaan määritettäväksi toimintamallin kriteerit parhaan mahdollisen hoidon ja lopputuloksen laadun varmistamiseksi. Otan teihin yhteyttä, koska aihe voi kuulua teidän alueeseenne, ja voitte mahdollisesti olla kiinnostuneita standardin laadintaan osallistumisesta.
Miksi standardisointialoite on tehty – perusteluja
Näkö on tärkein aistimme liikkumisen ja toimintakyvyn kannalta. Taittovirhekirurgiset leikkaukset ovat yleisimpiä ihmiselle tehtäviä kirurgisia toimenpiteitä. Niissä otetaan aina lopputuloksen laadun suhteen riski, jonka suuruuteen hoidon toimintamalli vaikuttaa merkittävästi yksilöllisen tilanteen ohella. Riskitasot pienenevät, kun käytössä on standardi, joka määrittää laadukkaimman mahdollisen toimintamallin hoidolle.
Standardisoidulla laadukkaalla toimintamallilla tehdyt hoidot toteuttavat todennäköisimmin näköpotentiaalin kokonaisuudessaan ja säästävät yhteiskunnan kuluja komplikaatioiden hoidon tarpeen vähentyessä.
Maassamme tehdään terveisiin silmiin vuosittain tuhansia taittovirhekirurgisia leikkauksia. Leikkausten nykyinen toimintamalli on peräisin sairauksia hoitavan kirurgian alalta, jossa lopputulokselle ei anneta laatulupauksia sairauksille ominaisen ennustamattomuuden vuoksi.
Terveen silmän taitteisuus ei kuitenkaan ole sairaus, vaan ominaisuus, joka pystytään määrittämään tarkasti. Taittovirhekirurgian tekniikat ovat kehittyneet tasolle, jossa terveeseen elimeen tehtävän kajoavan toimenpiteen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Palveluntarjoaja voi sitoutua haluamallaan tavalla arvioon. Silloin hoidon toimintamalli yksityiskohtineen muodostuu palvelemaan parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamista.
Tällä hetkellä hoidon lopputuloksen taitteisuuden laadusta ei anneta lupauksia, ja alan markkinointi on hintaan pohjautuvaa. Toimintamalleissa luvataan vain lisäleikkauksia tarvittaessa, mutta lopputulokseen ei oteta kantaa etukäteen. Tämä käytäntö altistaa potilaan hoitoratkaisuihin, jotka eivät välttämättä palvele laatua.
Koska lopputuloksen laatua määrittävät lupaukset puuttuvat, taittovirhekirurgisia leikkauksia tehdään tavoilla, jotka eivät välttämättä ole potilaan turvallisuuden ja lopputuloksen parhaan mahdollisen laadun kannalta perusteltavissa.
Alalta puuttuu palvelustandardi, joka määrittää laadukkaan esitutkimuksen, jälkiseurannan ja lopputuloksen laatukriteerit. Seurauksena on turhia riskejä potilaan terveydelle.
Laatukriteerien puuttuessa taittovirhekirurgiaa voidaan tehdä toimintamallilla, jossa
- ei tehdä riittävän kattavia ja huolellisia esitutkimuksia
- leikkauksien suunnittelussa voidaan käyttää aikaa säästäviä mutta laatua heikentäviä ratkaisuja
- ansaintalogiikan sanelemat aikataulut voivat aiheuttaa riskitasojen kasvua
- jälkihoidossa voidaan tehdä vähin mahdollinen ilman seuraamuksia
- hoidon ja toimenpiteiden dokumentointi voi olla puutteellista, mikä voi hankaloittaa potilaan hoitoja tulevaisuudessa ja vaikuttaa hoidon laadun arviointimahdollisuuksiin komplikaation sattuessa
- komplikaatiot voidaan jättää hoitamatta tai ne siirretään rasittamaan julkista sektoria.
Standardisoimattomasta toimintamallista voi seurata haittavaikutuksia, jotka potilas välttäisi laadukkaammalla toimintamallilla. Yksilötasolla haittavaikutukset aiheuttavat elämänlaadun ja toimintakyvyn huonontumista ja yhteiskunnallisesti terveydenhoidon kustannusten kasvua komplikaatioiden hoidon ja liitännäisseurausten, esim. onnettomuusalttiuden kasvun ja/tai työkyvyn heikkenemisestä johtuvien seurausten myötä.
Terveen silmän vapaaehtoiseen leikkaukseen kuuluu niin ikään vapaaehtoisesti käytettävä standardi, jonka perusteella potilas pystyy tunnistamaan laatua ensisijaisesti painottavan ja parhaan mahdollisen hyödyn tärkeimmälle aistillemme tuottavan toimintamallin. Kirurgille standardin olemassaolo varmistaa hänen oikeutensa tarjota parhaan mahdollisen laadun tuottava hoito ja potilasta eniten hyödyttävät ratkaisut kaikissa toimintaympäristöissä.
Mitä asioita standardiin tulisi?
Standardin sisältö muodostuu työryhmän jäsenten yhteistyön tuloksena. Alustavasti on suunniteltu, että standardi sisältäisi esimerkiksi seuraavia osa-alueita:
- kirurgin henkilökohtaisesti suorittama esitutkimus erillään leikkauspäivästä, jolloin sekä potilas että kirurgi saavat harkinta-aikaa päätöksilleen
- kirjallinen arvio lopputuloksen taitteisuudesta potilaan yksilöllisessä tapauksessa kokonaistaitteisuuden vaihteluvälinä ja jäännöshajataitteisuuden enimmäismääränä, joiden toteutumiseen palveluntarjoaja voi sitoutua haluamallaan tavalla ja sisällyttää arvioon sopivaksi katsomansa mittausteknisen marginaalin, tehtynä ennen potilaan sitoutumista leikkaukseen
- haittavaikutuksien ja komplikaatioiden riskien sekä niiden mahdollisten seuraamuksien käsittely potilaan kanssa ymmärrettävästi ja kattavasti ennen leikkauspäätöstä
- kustannusten ilmoittaminen selkeässä muodossa
- hoidosta vastuussa olevan henkilön tavoitettavuus ennen leikkausta ja sen jälkeen
- kopiot dokumenteista potilaalle niiden syntyessä
- kirurgin henkilökohtaisesti suorittama jälkitarkastus, jossa tarkastetaan hoitolupausten toteutuminen
- sitoutuminen komplikaatioiden hoitoon
- mahdollisten komplikaatioiden hoidon kustannukset selvitettynä etukäteen
- leikkausten lopputulosten tilastointi ja tilastojen esittäminen; riittävä aikajänne pitkäaikaisseurantaan tilastojen luotettavuuden parantamiseksi standardin edellyttämälle tasolle.
Kuka standardin kirjoittaa?
Standardia aletaan kirjoittaa YTL:n perustamassa työryhmässä, joka pitää muutamia kokouksia seuraavan vuoden aikana (pääsääntöisesti etänä tällä hetkellä). YTL kokoaa työryhmän, joka kirjoittaa standardin. Yleensä tällaisissa työryhmissä on 10–15 aktiivista jäsentä, jotka kirjoittavat standardiin tekstiä, mutta kokonaisuudessaan ryhmä voi olla paljon suurempi.
Jokainen on oikeutettu osallistumaan kirjoitustyöhön omien resurssiensa mukaisesti. Ilmoittaudu siis mukaan, jos asia kiinnostaa!
Kirjurina toimii YTL:n asiantuntija, joka huolehtii muodollisuuksista, aikatauluista ja koordinoinnista. Voit itse keskittyä asiasisältöön.
Maksaako osallistuminen?
Kansalliset standardit kirjoitetaan ns. kutsutuissa työryhmissä, joihin osallistuminen on maksutonta. Kukin taho maksaa oman työaikansa ja matkansa. Ryhmän jäsenet saavat käyttöönsä valmiin standardin veloituksetta sitten kun se julkaistaan.
Jatkotoimenpiteet
Toivon, että ilmoitat minulle 31.5.2022 mennessä, haluatko liittyä työryhmään, joka alkaa kirjoittamaan standardia.
Annan mielelläni tästä lisätietoja!
Ystävällisin terveisin
Suvi Pasanen
asiantuntija, standardisointi
+358 50 328 5413
Yhteinen Toimialaliitto
PL 325 (Eteläranta 10)
00131 Helsinki
YTL – Parhaimmillaan yhdessä
KAIKKI ARTIKKELIT