Silmäkirurgi Jarno Ylitalo kommentoi OcuCoach-tarkistuslistaa ja Loppu linssiinviilaukselle -neuvotteluoppaan teemoja

Loppu linssiinviilaukselle -teoksen lääketieteellinen tarkastaja, kirurgi Jarno Ylitalo kommentoi neuvotteluoppaan sisältöä.

Kirjoittaja: Jarno Ylitalo, LL, FEBO, FWCRS
Helsinki, 27.4.2022

OcuCoach mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi valita takuukirurgiaa

Loppu linssiinviilaukselle -neuvotteluoppaan ja sen sisältämän OcuCoach-tarkistuslistan tarkoituksena on tuoda silmien laserleikkauksiin lopputuloksen laatua koskeva takuukirurginen periaate. 

Takuukirurgisen periaatteen mukaan leikkauksen lopputuloksesta vastuussa oleva taho määrittää etukäteen mahdollisuutensa saada aikaan tietty lopputulos, ja sitoutuu siihen takauksella. Kyseessä on tyytyväisyystakuuperiaate hoitolupausten toteutumisen suhteen. 

OcuCoach-tarkistuslista on vertailutyökalu, jonka kysymykset laadittiin asiakkaan apuvälineeksi tarjotun taittovirheleikkauksen laadun selvittämistä ja informoidun päätöksen tekemistä varten. Tarkistuslista antaa sekä asiakkaalle että kirurgille selkeän kuvan siitä, millä tasolla ovat hoitolupaukset ja todellinen vastuunotto suunnitellusta leikkauksesta, ja mikä on olettama silmien laserleikkauksen lopputuloksesta yksilöllisessä tapauksessa.

Vastausten avulla asiakas pääsee tekemään riskitasoaan vähentäviä valintoja tärkeimmän aistinsa parantamisessa joko jättämällä laserleikkauksen tekemättä tai valitsemalla laadukkaalla toimintamallilla toimivan palveluntarjoajan, joka kykenee antamaan häntä tyydyttävät hoitolupaukset.

Silmien laserleikkausten taso on kehittynyt takuukirurgian mahdollistavalle asteelle

Taittovirhekirurgiset toimenpiteet kohdistuvat terveisiin silmiin ja terveen aistin toimintaan. Ne ovat vapaaehtoisia leikkauksia, sillä niiden tekemättä jättäminen ei aiheuta vaaraa terveydelle. Siksi silmien laserleikkauksia koskevat hoitoperiaatteet poikkeavat sairauksia hoitavasta tai ehkäisevästä lääketieteestä.

Normaaliin liiketoimintaan kuuluva palveluntarjoajan vastuu voidaan ulottaa tälle yksityiseen terveydenhuoltoon kuuluvan vapaaehtoisen kirurgian saralle, jossa parannetaan terveiden aistinelinten toimintaa. 

Taittovirhekirurgian kehitys on edennyt siihen luonnolliseen pisteeseen teknologian tarkkuuden ja tietämyksemme tason suhteen, että hoidon lopputuloksesta voidaan antaa arvio, johon arvion antaja voi halutessaan sitoutua. 

Takuukirurgia suojaa asiakasta ja lääkäriä monopolisoituvassa toimintaympäristössä

Yksityisen terveydenhuollon keskittyminen on johtanut siihen, että valtio on joutunut puuttumaan terveyspalveluja tuottavien yritysten fuusioihin monopolikehityksen estämiseksi. Monopolisoitumisella on taipumus johtaa laadun heikkenemiseen – varsinkin silloin, kun laadulle ei ole varsinaisia kriteereitä tai sen mittaamiselle ei ole olemassa valmista standardia.

Terveysyritysten koon kasvaminen ja omistuksen keskittyminen pääomasijoittajille tulee tietenkin jatkumaan. Nämä tulevaisuuden toimijat ovat jo olemassa nykyisten terveysalan, tietotekniikkaan ja tietojen keruuseen keskittyneiden yritysten muodossa. Ne ovat nykypäivänäkin jo siinä määrin vaikutusvaltaisia, että pystyvät vaikuttamaan etujensa mukaisesti siihen, miten terveydenhuolto toimii, ja myös siihen, mihin suuntaan lääketieteellinen tutkimus ja sitä soveltavat tieteet kehittyvät. Taloudellinen hyöty on luonnollisena perusteena niiden päätöksenteossa.

Takuukirurginen toimintamalli on keino, jolla vapaaehtoisia leikkauksia tekevä lääkäri voi säilyttää itsenäisyytensä asiakasta koskevien toimintamallien suhteen pääomasijoittajien ja muiden suurten toimijoiden sanelemassa toimintaympäristössä.

Takuukirurgiaperiaate vapauttaa kirurgin määrittämään laadun tuottamiseen parhaiten soveltuvan toimintamallin. Kun hän ottaa rahallisen vastuun hoitolupausten täyttämisestä, on asianmukaista, että hän myös määrittää toimintamallinsa yksityiskohtaisesti.

Takuukirurginen periaate tulee suojelemaan uusien tekniikoiden kokeilijoita tulevaisuudessa

Takuukirurgia ei kuitenkaan syntynyt vain auttamaan kirurgien selviytymistä työssään monopolisoituvassa työympäristössä, eikä yksinomaan sitäkään varten, että ihmiset voisivat tehdä itseään koskevia päätöksiä kattavasti informoituna, vaan myös tulevaisuuden vapaaehtoisia toimenpiteitä varten.

Tulevaisuudessa moniin ihmisen terveisiin järjestelmiin kohdistuvat toimenpiteet tulevat yleistymään, kun ihmisen ja teknologian liitto etenee. 

Sairauksien hoidon rinnalle tulee muodostumaan olemassaolevaa tervettä tilannetta eri tavoin parantavia enemmän tai vähemmän invasiivisia human enhancement -teknologioita, jotka tulevat olemaan osa tavanomaista olemassaoloa ja yhteiskunnassa toimimista.

Erilaiset invasiiviset tai etävaikutteiset invasiiviset sopeutumista ja tiedon prosessointikykyä parantavat keinot tulevat liittymään tekoälyn käytön yleistymiseen lääketieteen ja teknologian sovelluksissa uudenlaisilla tavoilla. Sovellukset saattavat ulottua genomin tasolla tapahtuvaan muokkaamiseen saakka jossain vaiheessa ihmiskunnan teknologista evoluutiota, jolloin vastuukysymykset saavat jälleen kerran uuden ulottuvuuden.

Tulevaisuuteen johtavaa tutkimus- ja kehitystyötä tehdään tälläkin hetkellä valtiollisissa ja yksityisissä tutkimuslaitoksissa

Sovellusten omistus ja laajamittainen tarjoaminen tulee todennäköisimmin olemaan niiden suuryritysten hallussa, jotka onnistuivat parhaiten tuotekehittelyssään ja keskinäisessä yhteistyössään. Niihin liittyvää kaupallista liiketoimintaa tulevat todennäköisesti harjoittamaan teknisen tai lääketieteellisen koulutuksen saaneet henkilöt sekä soveltuvissa tehtävissä ihmistä suorituskykyisemmät koneet.

Näille toimenpiteille on silmien laserleikkausten tapaan luonteenomaista se, että

  • niissä kajotaan lähtökohdaltaan terveeseen elimeen tai järjestelmään
  • ne ovat todennäköisimmin peruuttamattomia
  • lopputulosta ei voi kokeilla etukäteen
  • toiminnan kohteena olevan henkilön asiantuntemus ei riitä arvioimaan odotettavissa olevan tuotteen laatua etukäteen
  • niitä koskeva toimintamalli määrittyy taloudellisen ansaintalogiikan perusteella.

Tulevaisuuden pääomasijoittajat ja terveysyritysten päättäjät tulevat olemaan aivan samalla tavalla sidottuja ansaintalogiikan mukaisiin päätöksiin kuten nykypäivänäkin.

Näitä lähtökohtia tarkastellessa on selvää, että tarvitaan eettisen tarkastelun kestävä takuukirurginen standardi terveiden elinten ja elinjärjestelmien vapaaehtoisia invasiivisia toimia varten. 

Minkä tahansa intervention kyseessä ollen takuukirurgisella toimintamallilla annetut hoitolupaukset auttavat ihmisiä saamaan eettisesti korkeatasoista hoitoa tilanteissa, joissa – kuten taittovirhekirurgiaa harkittaessa – heidän oma ekspertiisinsä ei mitenkään riitä informoitujen päätösten tekoon.

Takuukirurginen toimintamalli suojelee yksilöitä joutumasta riskitasoiltaan arveluttaviin vapaaehtoisiin leikkauksiin ja ehkäisee ihmisjoukkojen joutumista sellaisten kajoavien ja kaupallisten leikkausten kohteeksi, joiden toimintamallissa on mitä tahansa rakenteita, jotka eivät palvele lopputuotteen parasta mahdollista laatua.

Takuuperiaattein luvattu tyytyväisyys hoitolupausten toteutumiseen voi siis olla keino ehkäistä tulevien sukupolvien päätymistä koekaniineiksi tulevaisuuden terveysteknologioiden aloille.

Neuvotteluopas esittelee takuukirurgisen periaatteen asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla

Olen tarkastanut Loppu linssiinviilaukselle -teoksen 2. ja 3. osan sisällön taittovirhekirurgiaan liittyvien asioiden osalta. Lääketieteellinen sisältö vastaa alan tämänhetkistä tietämystä ja käytäntöä. Anriikka Viikin selkeän kirjoitustavan vuoksi sisällön logiikka on jokaisen helposti tarkastettavissa. 

Anriikka Viik on tutustunut henkilökohtaisesti alan toimintamalleihin lukuisissa Euroopan maissa, ja jotkut kohdat on kirjoitettu ehkä enemmän käännöstä varten ja viestiksi maamme rajojen ulkopuolelle. Maasta riippumatta on merkitystä sillä, voiko vapaaehtoisesta leikkauksesta vastuun ottava kirurgi vastata asiakkaansa esittämiin omaa leikkauksenjälkeistä terveydentilaansa koskeviin asiallisiin kysymyksiin – ja sitoutua aidosti sekä omalla nimellään siihen, mitä lupaa.

Taittovirhekirurgiassa tarvitaan palvelustandardia ja muutosta toimintamalleihin

Haluan kiinnittää huomiota Loppu linssiinviilaukselle -teoksessa viljeltyyn sanaan bisneskirurgi. Ensilukemalta syntyvä ajatus pelkästään rahaa eikä ollenkaan laatua tavoittelevasta lääkäristä ei anna mielestäni koko kuvaa tilanteesta, jossa suuryritykset ovat ottaneet hallintaansa yksityisen sektorin ja ovat hakemassa tuottoja myös julkiselta  puolelta. 

Nämä omistajat määrittelevät toimintamallin. Se on toimintamalli, joka tarjoaa parhaimman mahdollisen tuoton pienimmällä mahdollisella panostuksella. 

Lääkärit ovat silloin tilanteessa, jossa toimintamallit sanellaan ylhäältäpäin, ja toimintamallien kritiikki aiheuttaa helposti palvelusopimuksen irtisanomisen.

Jos omistus on monopolisoitunut tai monopolisoitumassa, ei käytännössä ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin yrittää sopeutua tilanteeseen. Bisneskirurgilla lienee siis tarkoitettu leikkaavaa lääkäriä, joka joutuu toimimaan ulkoapäin sanellulla ansaintalogiikan määrittämällä tavalla.

Syy, miksi taittovirhekirurgian alalla voi puhua tästä yksityisen sektorin laajemmasta ongelmasta on se, että silmien laserleikkauksen tulos on mitattavissa jäännöstaittovirheenä. Siksi laadulle voidaan arvottaa numeeriset kriteerit taitteisuuslupauksen muodossa. 

Tämä luo edellytykset takuukirurgiselle toimintamallille ja tarjoaa siten työkalun myös pääomasijoittajaomisteisissa olosuhteissa toimivien lääkärien ammatillisen suvereeniteetin parantamiseen asiakasta koskevissa päätöksissä.

OcuCoach-tason hoitolupaus esittelee asiakkaalle näkemyksen siitä, mikä on riittävä vastuunoton taso toista ihmistä koskevassa vapaaehtoisessa ja invasiivisessa toimenpiteessä. Loppu linssiinviilaukselle ja tarkistuslista esittelevät ensimmäistä kertaa mallin takuukirurgisesta periaatteesta. OcuCoach-tarkistuslista esittää suuntaviivat käytännön standardiksi terveiden elinten toimenpiteisiin. Standardin edellytyksenä on muokkauksen kohteena olevan asian mitattavuus siten, kuten silmän taitteisuus on mitattavissa ennen laserleikkausta ja sen jälkeen.

Jokainen asiakas ja kirurgi saa tykönään pohtia, millä toimintamalleilla haluaisi toisten silmiä leikata tai tulla leikatuksi.

Vaikka riskit toteutuvat vain hyvin pienellä osalla, täysin vapaaehtoisen kirurgian alalla ei kuulu olla toimintamallissa sellaisia käytäntöjä, jotka tiedostetusti lisäävät riskitasoa, vaikka olisivat ansaintalogiikan tai muun syyn kannalta perusteltavissa. OcuCoach-tarkistuslista näyttää asiakkaalle nämä vaaran paikat.

Loppu linssiinviilaukselle -teoksen osat 2. ja 3. ovat yleistajuinen opas alaa tuntemattomalle koskien syitä, joiden vuoksi hoitolupaukset on hyvä saada ennen minkäänlaisia leikkausta koskevia päätöksiä. Takuukirurginen toimintamalli on käsitykseni mukaan itsestäänselvyys terveiden elinten kirurgiaa harjoitettaessa. 

Me kaikki haluamme takuukirurgiaa – varsinkin silloin, kun omasta terveen silmän leikkauksesta on kyse.

Jarno Ylitalo, LL, FEBO

Jos tämä artikkeli oli hyödyllinen ja näkökulmia avaava, jaa tämän sivun linkki eteenpäin silmälaseja ja piilolinssejä käyttäville ystävillesi. Siitä on monin tavoin hyötyä koko yhteiskunnalle.
Lue täältä, miten. >>

KAIKKI ARTIKKELIT